elokuuta 19, 2005

Aloittelevan bloggaajan mietteitä

Viime yönä, kun en ihan heti saanut unta, mieleeni tuli vaikka kuinka monta aihetta, josta halusin kirjoittaa blogiini. Tosin olisi mukava, jos vielä nytkin muistaisin ne.

Niinpä niin. Olen lueskellut viime päivinä muiden ihmisten blogeja ja yrittänyt siten hahmottaa, mistä tässä hommassa oikein on kysymys. Ja sitten olen miettinyt, mitä minä haluan bloggaamiseltani. Haluanko oikeasti kuulua virtuaaliyhteisöön, jossa kuka tahansa voi tulla ja lukea blogiani ja haukkua sitä huonoksi? Typeriä, mutta perustavanlaatuisia kysymyksiä. Ensinnäkin, miksi kirjoittaa päiväkirjaa nettiin, jos haluaa ettei sitä kukaan lue? Ehei, minä ainakin haluan että sitä luetaan. Ja jos jotain minua tuntematonta ihmistä ei mun kuulumiset kiinnosta, niin pysyköön poissa.

Mutta siitä huolimatta Blogistanian virtuaaliyhteisöllisyys (siis se, että luetaan toisten blogeja ja kommentoidaan niitä ja melkein kaikki niissä piireissä tuntee toisensa mutta ei livenä) arveluttaa. Blogien lukemisesta ja niihin kommentoinnista muistuu mieleen yksi jos toinenkin teinivuosien harrastukseni, jossa halusin olla tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa netin tai postin välityksellä. Osassa niistä oli myös tarve jakaa jotain itsestä, niinkuin bloggaamisessakin. Monessa niistä halusin päästä mukaan "piireihin", ja tässä onnistuinkin, koska kun kontaktit tapahtuvat netin tai postin välityksellä, ujolla ja epäsuositullakin on mahdollisuus menestyä. Ja saada ystäviä. Ensimmäinen tällainen harrastus oli kirjeenvaihto, jonka aloitin 11-vuotiaana ja harrastin hyvin intensiivisesti useita vuosia. Seuraava oli irkkaaminen joskus yläasteella. Sitä ei kestänyt mitenkään kauan eikä se vienyt mukanaan. Sen sijaan swappaamista harrastin enemmänkin. Sen ideanahan oli lähetellä slameja (hauskoja, pieniä kysymysvihkosia) ym. aivan tuntemattomille ihmisille. Niiden kysymysten kautta sai selville mielenkiintoisia yksityiskohtia "swappikamuistaan" ja niiden kavereista. Ja samoilla ihmisillähän ne aika pitkälle pyöri. Kirjeet olivat paksuja ja hartaasti odotettuja. Seuraava juttu, mitä kokeilin oli jokin chat-huoneessa tapahtuva roolipeli, jossa kukin sai esittää mitä halusi. Ne jutut, mitä siellä tapahtui, oli tietenkin aivan absurdeja ja siellä(kin) oli oma porukkansa, joka siellä aina hengasi. Vaikka hauskaa olikin, lopetin sen varsin lyhyeen, koska en ole kiinnostunut roolipeleistä enkä fantasiasta.

Tätä taustaa vasten taidan ainakin tässä vaiheessa jättää toisten tonteilla luuhaamisen muille ja pysyä omassa blogissani. Ja toivoa, että tätä edes joku lukee ettei tarvitse koko internetiä tänne raahata. Jos on tyhmiä juttuja, niin antakaa palautetta.

P.S. Tämä voi kuulostaa loukkaavalta Blogistanian ihmisiä kohtaan (jotka tätä tuskin edes lukevat), mutta tarkoitus oli lähinnä pohtia omaa suhtautumista ko. harrastukseen, jota vielä niin vähän tunnen. Ja blogissaanhan saa kirjoittaa mitä haluaa, eikös? ;)
Kirjoitti Emilia :: 21:03 :: 3 kommenttia:

Näytä kommentit ja lisää omasi

---------------------------------------